Laitoin tuon kuvan someen ihan siksi, että niin hyvä fiilis. Tiedänhän minä miten hyvä ja tehokas fustra-harjoittelu on, mutta entäs kun asiakaskin sen huomaa? Tuli taas kerran todistettua miten kropan jumitukset alkaa helpottaa, hyvä ryhti löytyy helpommin jne.jne. Toki yhdessä näitä havaintoja iloittiin, suuri ilo myös minulle ohjaajana. Maanantaina meillä oli työpaikalla pt/fustrapäivä, tein asiakkaille fustran neljän liikkeen testejä. Kaikki tuntuivat yllättyvän miten tehokkaita "pieniä" juttuja tehdään, samalla löydettiin niitä kireyksiä kehosta. Että jos et ole vielä käynyt kokeilemassa Fustraa niin kipin kapin varaamaan näytetuntiaikaa fustra-yksilövalmentajalta. Kyllä mä taas siis kiittelin, että saan nykyään tehdä työtä josta tykkään, joka on mun juttu. Tein kymmenen vuotta töitä lähihoitajana, enkä väitä etten olisi työstäni tykännyt. Tykkäsin kyllä, mutta nykyään kaikki hoitotyötä tekevät vedetään niin tiukille, että...
Sitten treenihommiin. Sunnuntaiaamun jumppaseuraksi sain rakkaan kaimani.
Tehtiin yhdessä mun olkapäätreeniohjelmaa. Olkalihat sain kyllä tuleen ja maanantaina huomasikin, että jotain on tehty. Alkulämpän jälkeen erilaisia viparihommia, triplasettejä ja pitoja. Kyllä poltteli.
Pystypunnerrusta siis myös. Itse peilistä tiiraten on hankala nähdä missä linjassa kädet nousee, mutta onneksi oli kamu turvaamassa selustaa ja jeesaamassa kun kädet ei meinanneet enää nousta. Kun hyytymys iskee, meinaa toinen käsi karata liian eteen. Olkapääjumpat jälkeen kamu karkasi treenaamaan omia juttujaan ja minä vielä tissijumppaa. Vinopenkkipunnerrusta sekä ristikkäistaljaa. Samalla muistellen ohjeita jotka koutsi antoi. Hyvin meni. Kiitos rakkaalle kaimalle treeniseurasta <3 Salilta pyyhälsin Tykkimäen huvipuistolle, jossa oli meidän Easyfitin ja LadyLinen piste myös mukana tapahtumassa. Mukava päivä oli, pari kohtalaisen kovaa sadekuuroa vähän hankaloitti hommaa. Maanantaiaamuna lähdin urakoimaan hanuri/takareisitreeniä, aavistelin kyllä, että mikään iisi setti ei ole tiedossa. Lämmittelyn jälkeen kävin hakemassa kiduttavan apuvälineeni
Ja miten niin kiduttava? Kiskaisin kumpparin nilkkoihin ja läksin teputtelemaan tipuaskelein. Ensin kylki edellä, sen jälkeen eteenpäin paino varpailla, selkä menosuuntaan paino kantapäillä.
Tuossa kun pyritään pitämään ne kintut mahd.leveällä kokoajan niin... Pakko oli välillä pysähtyä huokailemaan ja pari kertaa mietin josko ammun sen kumpparin ulos ikkunasta. No, sitä en kuitenkaan tehnyt vaan teputtelin määrätyt metrit sen kanssa, jupisten itsekseni että minähän en muuten luovuta. Olihan sitä tietenkin kaikkea muutakin mukavaa sen jälkeen, kuten reiden koukistusta. Eikä sitäkään tehty noin vain vaan ensin tietty määrä alaosaa supistaen + tietty määrä koko liikeradalla. Blie-kyykky oli myös ohjelmistossa ja sitä en ole aiemmin tehnyt (paitsi tietysti silloin kun katsottiin ohjelmaa läpi), mutta jo vain tykästyin siihen, senkin vuoksi, että eipäs käy yhtään inhottavasti selkään. Kun sain koko treenin tehtyä, piti huokailla hetki ihan makuuksellaan. Mutta se fiilis, I did it. Ja suihkun kautta duunihommiin.
Ja kyllä, töissä on mukavaa :) Joskus voi vähän heittäytyä ja "hölmöillä", vai mitä? Ja huom. tuo ryhmärämä mukana Kouvolan EasyFitillä lauantaina 12.9, personal trainer/fustra-päivä siis tulossa. Infoan vielä lähemmin lisää, mutta laitappa jo tuo päivä kalenteriin ylös ja be there!
Eilen kävin rimpuilemassa selkätreenillä ja koskapa ei ole koutsin kanssa vielä käyty läpi kyseistä treeniä niin tein ne liikkeet jotka hiffasin ja pari toisesta selkätreeniohjelmistosta.
Eilen, 1.9 starttasi VoimaMinä-valmennus. Johan sieltä napsahti ensimmäiset tehtävät. Kolme erilaista. Nopea kuntotesti tuli siis tekastua vielä illalla, Kepa kellottajana ja tsempparina. Kerjäsin lapsilta tyhjän muistikirjan, johon laitoin tulokset ylös sekä raapustelin kirjallisen tehtävän vastaukset. Meinasin vielä päällystää kirjasen jollain kivoilla kuvilla ja mietelauseilla kenties. Valmennus vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta ja uskonkin, että siitä saa hyviä eväitä tähän syksyyn. Saas nähdä mitä kaikkea kivaa on tulossa. Täytyykin kurkata tämän päivän tehtävät. Vielä siihen miksi halusin lähteä mukaan tähän juttuun on se, että mulle syksyt on olleet haastavampia aikoja, senkin vuoksi, että olen niin valoriippuvainen ihminen. Viime vuosina kyllä nuo syksytkin olleet helpompia siksikin, että elämässä on nyt enemmän "sisältöä", oma harrastus, se oma juttu. Niin ja ystäviä. oman perheen ja lapsien lisäksi. Monnan blogia on tullut luettua ahkerasti, sieltä on saanut ajattelun aiheita ja vinkkejä ja sitä kautta VoimaMinä-porukkaan tieni löysinkin. Tästä se syyskuu sitten starttaa.
Ai niin, tuli mieleen kurkata milloin mä olen tätä blogiani raapustanut ensimmäistä kertaa, Alkutaipaleella on ollut näköjään otsikkona. Harvakseltaan on näköjään tullut kirjoiteltua ja aikaa meni ennen kuin uskalsin laittaa jotain kuvaa itsestäni. Mutta ensimmäinen kirjoitus 29.1.2013. Ehkä jokin päivä lähitulevaisuudessa kahlaan noita alun tekstejä läpi, mistä onkaan lähdetty liikkeelle. Jos tuohon em. päivämäärään vertaa niin ainakin 15 kiloa on ollut enemmän painoa silloin. Mutta se fyysinen muutos ei olekkaan se suurin juttu tässä parin vuoden aikana, vaan ne muut jutut :)
Mutta tälläistä tällä kertaa, iloa ja hymyä sun päivään !
-Satu-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti