Vapaus

Olla oma itsensä.

Olin tässä yhtenä aamuna, missäpä muuallakaan kuin salilla, treenaamassa, en töissä. Oli siellä sitten vanhempi naishenkilö, tai ainakin siis minua vanhempi. Nainen jonka olen monesti aiemminkin nähnyt. Jotain se siellä treenaili kuulokkeet korvilla ja meni sitten jossain vaiheessa tekemään ylätaljaa ja mitä se sitten teki. "Jorasi" sarjojen välissä, siis tanssahteli, ne kuulokkeet korvillaan. Ensin naureskelin mielessäni, että just joo, mikähän tuokin on. Sitten hoksasin, sillä on ilmeisen hyvä fiilis, kenties kuulokkeista tulee just se lempibiisi. Sillä on ihan selvästi hyvä fiilis ja se uskaltaa näyttää sen. Se uskaltaa olla OMA itsensä. Minua rupesi sitten hymyilyttämään, silleen hyvällä tavalla. Asia herätti ajatuksia myöhemmin. Uskallanko minä olla oma itseni, saanko olla oma itseni. Uskallatko sinä olla? Vai annatko ehkä jonkun muun mielipiteiden estää sinua olemasta oma itsesi?

Hyvä treenidraivi on jatkunut edelleen. Ja ilokseni olen huomannut, että mieli ja kroppa alkaa tottua pitempiin treeneihin. Tarkoitan pitempiä sillä, että salilla menee aikaa yhdellä reissulla reilusti yli tunti. Edelleenkin ne aamutreenit on niin mun juttu. Tiistaiaamuna Kepa-rukkakin sai kahvikupin kera herätyksen klo.7 kun menin ilmoittamaan, että laitan puurot ja sitten lähdetään. Ja niin lähdettiin. Kepa touhuili omia treenejään, minä omiani. Niin se nykyään menee, välillä vaihdetaan muutama sananen. Kävi se välillä jeesaamassa kun penkkipunnerrusta ähersin. Lopuksi teetätin muutamia Fustra-liikkeitä. Kiltisti ne teki.

Viime viikon maanantaina mulla oli selkäpäivä ja tuosta se sitten lähti, treeni alkoi maastavedolla. Hampaat irvessä, hyvin jaksoin. 8 x 10 setin. Maveen mulla on sellainen viha-rakkaussuhde, joutuu totisesti omalle "epämukavuusalueelle" sitä tehdessä, mutta sehän ei ole huono. Ja hyvää se, että kroppa ei enää ota itseensä siitä niinkuin alkuun olin kauttaaltaan "rampa" mavettamisen jäljiltä. Lisäksi treeniin kuului kulmasoutua ja ylätaljahommia.

Ylätaljaa niskan taakse, ei ainakaan pääse "vauhtia" ottamalla helpottamaan tuota liikettä. Alataljasoutua tein myös ja selänojennuksia. Loppuun vatsoja. Kyllähän sitä aikaa ja juomista meni taas. Tiistaina siis oli sitten rinta-ojentajat vuorossa. Neljä eri tissiliikettä, kolmea ojentajille.

Keskiviikkona heitettiin päivän reissu Tallinnaan, sää ei meitä suosinut, oli nimittäin myös hitonmoinen tuuli että paattikin keikkui. No, hengissä selvittiin. Kerittiin syömässä käydä ja parissa kaupassa, mukava päivä huonosta säästä huolimatta.

Pakko päästä uudestaan kesän aikana, ja mielellään useammaksi päiväksi.

Kuten jo kehuin, treenit meni viime viikollakin tosi hyvin ja hyvällä fiiliksellä. Treenit on rankkoja, mutta enää ei tunnu, että kuolema varmaan korjaa (paitsi tänään, mutta siitä lisää kohta..) Olen toisaalta ollut "mukavuudenhaluinen" treenaaja ainakin ajoittain, mutta viime aikoina olen uskaltanut enemmän haastaa itseäni. Kun huomaa jaksavansa, se motivoi. Myös se ajatus, että on mentävä omien rajojen yli mikäli meinaa saada muutosta aikaiseksi. Jotta kukaan ei nyt huolestuisi, niin mainittakoon, että kyllä niinkuin ennenkin, tulee se pari lepopäivää viikkoon. Eilen aamulla meinasi laiskottaa, mutta onneksi salille lähdin sillä sain tehtyä tosi hyvän jalkatreenin. Laiskuuttani en tehnytkään kyykkäilemisen jälkeen tavallista prässiä vaan tätä vaihteeksi

Monta sarjaa, kokoajan painoa lisäten. Osui ja tuntui. Viikonloppu menikin treenaamisen lisäksi myös esimerkiksi messuhommissa, täällä kun järjestettiin Erämessut ja meidän Easyfitin ja Ladylinen porukka oli myös menossa mukana.

Mutta niin, piti kertoa tästä päivästä. Lähdin innolla aamulla treenaamaan, ekat sarjat maastavetoa ja jotain tapahtui. Jätin mavet kesken ja urheana ajattelin, että noh tehdäänpä muuta. Kiskoin ylätaljaa, ei mitään hätää. Ja alataljaa

Aloin sitten tajuta, että alaselässä kramppi vain pahenee ja pahenee. Selvisin salilta kotiin ja loppupäivä onkin mennyt hissunkissun. Istumaan pystyy paikallaan, kaikki muu tuntuu ja alaselkä on aivan jäykkä. Kävelytyylistä päätellen tytärpuoleni arveli minulla olevan jotain housussa.. Kohta lyön lisää lämpöpussia selkään ja yöksi kourallinen troppia. Toivotaan kädet ristissä, että huomenna on jo vetreämpi. Meillä on nimittäin huomenna Ladylinellä ja Easyfitillä Hyvinvointipäivä klo. 11-19.00, jonne olet tervetullut. Avoimet ovet, Fustra-minitestejä ja meidän kouluttaja Juho Lahti on paikan päällä luennoimassa. Welcome!

-Satu-