Tuossa kuvassa näkyy tämän viikon fiilikset, eli hyvä draivi. Sekä uusi paita jonka ostin vanhenemista uhmatakseni. No joo. Eniwei, fiilis on siis ollut tällä viikolla ihan toista verrattuna pariin aikaisempaan ei kiinnosta/ei huvita-viikkoon. Varmasti joku saattoi edellisen tekstini perusteella tehdä mulle jo diagnooseja ja niin tein itsekkin. Päädyin siihen tulokseen, että stressaamisella sain itseni lopulta niin väsyksiin jne. On se tuo mieli kumma kapine, tai oma pää siis. Ainakin minun pää.
Rakkaus on palannut, siihen mitä on tullut reilut kaksi vuotta tehtyä, nimittäin noihin salihommiin. Elämäntapa. Tärkeä osa elämää ja omaa henkistä sekä fyysistä hyvinvointia. Ah, onpa kiva kirjoittaa noin. The fiilis is back.
Monena päivänä on ollut mielessä, että kirjoittaisin blogia, mutta niin vain on taas viikko kulunut enkä ole (muka) kerinnyt kirjoittaa. Mun duuni kun on yleensä iltapainoitteista niin tämän viikon kaikki treenit on tullut tehtyä aamusella ja olenkin todennut että se sopii ihan parhaiten mulle. Ei tarvitse sitten myöhemmin miettiä, että missäs välissä päivää menisi treenaamaan. Viisi treeniä tämän viikon saldona, pääsin "tavoitteeseeni", Tai mikäpä tavoite se on, viidesti viikossa on aiemminkin yleensä tullut salilla aikaa vietettyä. Maanantaina pidin lepopäivää salihommista, mutta sen jälkeen on ahkerasti jumpattu.
Mulla menee uusien ohjelmieni kanssa enemmän aikaa yhdellä salireissulla kuin mitä "omin nokkineni" on tullut tehtyä (aiemmin noin tunti treenissä) Kaipa siihen alkaa tottua. Normimaastavetoa en ole hirveämmin harrastanut, enkä ole siitä tykännyt, mutta niin vain alkaa sekin tuntua ihan "kivalta". Treenit on rankkoja, ainakin mulle, siihen verrattuna mihin olen "tottunut", mutta parhaani teen. Tällä viikolla voin ainakin väittää, tehneeni treeneissä parhaani, joka hikipisaralla. Kuten taisin aiemmin kirjoittaa, että nykyisissä treeniohjeissa ei ole esim. 3 x 8-10 settejä vaan sarjoja on paljon ja pitkiä. Huh.
Edelleenkin olkapäätreenit taitaa olla ne lempparit vaikka viime reissullakin tuntui että räjähtää kai ne moiset vähäiset olkapäärukat. No ei, tallessa ovat. Suorinjaloin maastaveto on myös mun yksi suosikki ja kuuluukin tämän hetkiseen ohjelmistoon.
Mutta ei nyt pelkkää treenihehkutusta. Onhan tässä viikon aikana muutakin tehty kuin ravattu salilla. Töitä tietenkin myös, Fustra-ohjauksia. Moottoripyörän kyydissä istua nökötetty. Ja käyty parin lapsosen kevätjuhlassa, jossa rakkaan tytärpuolen kanssa laulettiin kurkku suorana suvivirttä (vai mikä se oli..)
Lapsoset selvittivät kunnialla taas yhden kouluvuoden, ja yksi lisää siirtyy yläasteelle syksyllä. Huoh, mihin aika karkaa. Taas olen taivastellut mihin tämä kevätkin niin nopeasti katosi. Pitkästä aikaa kävin kylässä ihanan entisen työkamuseni luona, meidän tyttäret ystävystyneet saman harrastuksen merkeissä joten samalla näkivät hekin toisiaan. Oli niin mukava jutustella.
Kaikenlisäksi sain tuollaisen ihanuuden syliini <3 Tänään olin päivän hoitsun töissä ja yllätys yllätys, niin raatoväsynyt päivän jälkeen, että riipasin parin tunnin päikkärit ja olen vain laiskotellut koko illan. Nyt kuitenkin lähden vielä koirien kanssa ulos, ihastelemaan kesäistä metsää.
Ihanaa ja toivottavasti myös aurinkoista kesäkuun ekaa viikkoa sulle! Mitä meinaat ensi viikolla tehdä?
-Satu-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti